Aikanaan Satakunta jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Satakunnaksi ja jälkim-mäinen edelleen yliseen ja aliseen osaan (Ylä- ja Ala-Satakunnat). Ylä-Sata-kunta tunnetaan nyt Pirkanmaana, jonka keskuksena on Tampere. Aikaisemmin keskus oli vanhan Hämeenkyrön alueella.
Tuomiokirjojen suhteen on hyvä muistaa, että niitä on periaatteessa olemassa kaksi sarjaa: konseptikirjat, joita säilytetään maakunta-arkistoissa, ja puhtaaksi-kirjoitetut eli renovoidut kirjat, joita säilytetään Kansallisarkistossa. Edellisiä on Turun maakunta-arkistossa säilynyt peräti vuodesta 1662 alkaen, jälkimmäisiä Turun hovioikeuden perustamisen jälkeen vuodesta 1623 (renovoitu kappale lä-hetettiin hovioikeuteen). Toiseksi on hyvä muistaa, että renovoitaessa kaikkia pykäliä ei kirjoitettu puhtaaksi ja että alkuperäiset liitteet ovat konseptikirjoissa. Näistä syistä johtuen konseptikirjat voivat olla renovoituja kirjoja antoisampia. Toisaalta konseptikirjoissa on paljon yliviivauksia ja rivien väliin tai margi-naaliin tehtyjä vaikeasti luettavia lisäyksiä, mistä johtuen konsepit voivat olla erittäin vaikeasti luettavia. Vielä kolmanneksi on hyvä tietää, että vain poik-keustapauksissa konseptikirjat on mikrofilmattu. Mikrofilmiluetteloista löytyvät tuomiokirjasarjat ovat siten pääsääntöisesti KA:n renovoituja kirjoja.
Kirjailija ja sukututkia Matti Juhani Kankaanpää kuoli torstaina 7. joulukuuta 2017, puolen vuoden sairauksien jälkeen.
Matti syntyi Kokkolassa 6. marraskuuta 1943. Hänen sukujuuret olivat Virroilla; Ala-Härkösen, Virtain Sipilässä ja Kauppilassa. Matti pääsi ylioppilaaksi Virtain yhteiskoulusta, opiskellut yhteiskuntatieteitä Turun yliopistossa, ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1972. Sen jälkeen jatko-opintoja ennen kuin hän siirtyi päätoimiseksi sukututkijaksi ja perusti T:mi Toiset Aijat.
Matti Kankaanpää aloitti jo 60-luvulla tutkia virtolaisia sukuja. Hän keräsi myös tarinoita, juttuja ja muistitietoa. Hän haastatteli iäkkäämpiä henkilöitä, ja aluksi kirjasi muistiin käsin tiedot. Hän aloitti työnsä ennen tietokoneiden aikaa. Joten ensimmäiset kirjat hän kirjoitti tavallisella kirjoituskoneella. Tietokoneen hän otti käyttöön 80-luvun alkupuolella.
Hän pystyi tulkitsemaan vanhoja tekstejä ja käänsi esimerkiksi rippikirjoja sukututkijoiden työn helpottamiseksi. Matti Kankaanpää on tehnyt muun muassa useita sukukirjoja ja historiikkeja. Julkaissut talohistorioita sekä kirjoittanut lukuisia lehtiartikkeleita.
Hän oli taitava ja epäitsekäs tutkija. Hän oli perusteellinen ja asiantunteva. Vuosina 2005 ja 2006 oli hän Oriveden Opistossa kirjoittajakoulutuksessa ja osallistui erilaisille alaan liittyviin täydennys kursseihin. Hän auttoi useita suvustaan kiinnostuneita tutkimusten alkuun esim. pitämällä sukututkimus kursseja. Hän avusti yksityisiä henkilöitä, jotka olivat koonneet suvustaan aineistoa, sitomalla tekstit yhteen kirjaksi. Hän oli aina valmis antamaan asiantuntevaa apua sekä puhelimitse että kirjallisesti.
Matti Kankaanpäätä kiinnosti erityisesti Suomen vanhemmat ajat. Hän keräsi paljon historiallista aineistoa sukututkimuksen ohella. Näin syntyi hänen tärkeimpiä teoksia oli Suuri Pohjansota, iso viha ja suomalaiset (2001) ja Suomalainen Ratsuväki Ruotsin Ajalla (2016).