Lundin taistelu vuonna 1676 ja suomalainen ratsuväki

Toiset Aijat
Free sample

Sotaa, jota ruotsalaiset kutsuvat Skånen sodaksi tai Kaarle XI:ta sodaksi, voidaan laajemmasta näkökulmasta kutsua toiseksi Pohjansodaksi tai pohjoismaiseksi sodaksi (1674-1679, andra nordiska kriget, Northern War). Kolmekymmentävuotisen eli suuren Saksan sodan jälkeen Kaarle X Kustaan sodat olisivat järjestyksessä ensimmäinen ja suuri Pohjansota kolmas. Suomalaisittain sota Skånessa oli vain yksi sotanäyttämöistä. Sotaa käytiin merellä, Pommerissa (ja siihen liittyi Bremen) ja Liivinmaa-Preussissa. Sodan kulkuun vaikutti ratkaisevasti laivasto, jolle Ruotsissa oli asetettu suuret odotukset. Vuosina 1675 ja 1676 laivasto epäonnistui tehtävissään täydellisesti.[1]

Lundin taistelu neljäs joulukuuta oli sotavuoden 1676 merkittävin taistelu. Varsinkin ruotsiksi siitä on kirjallisuutta.[2] Taistelun lähdepohja perustuu muistelmiin ja päiväkirjoihin.[3] Lähteiden avulla saatu eloisa kuva taistelusta jää yksipuoliseksi riippuen siitä, keiden kertomukset ovat tulleet muistiin merkityiksi. Kuvaukset painottuvat kuninkaan lähipiirissä olleisiin. Lähdepohja ei valaise rintaman osia tasapuolisesti. Taistelun kulkuun merkittävimmin mainittavan puolen tusinan henkilön joukossa on Karjalan ratsurykmentin eversti Mellin, mutta hänen toiminnastaan ei paljon kerrota. Sukumatrikkeli tietää, että Bernhard Mellin tuli Karjalan ratsurykmentin everstiksi 5.3.1676 ja kuoli Tukholmassa 18.6.1682 äkillisesti halvaukseen, ja urasta, että hän oli isänsä tavoin urhea soturi, osallistui mm. Lundin taisteluun, jossa hänen kaulansa ja toisen kätensä läpi ammuttiin, sekä Landskronan taisteluun, jossa Kaarle XI lahjoitti hänelle yhden henkiratsuistaan.[4]

Artikkelin tavoite on antaa suomenkielellä suomalaisittain kuva Lundin taistelusta ja samalla purkaa siihen liittyvä myytti yhden rykmentin kaatumisesta viimeiseen mieheen. Tavoitteena on myös vastata kysymykseen, paljonko taistelussa suomalaisia oli mukana ja missä joukko-osastoissa. Artikkelissa ei ole uutta tietoa joukkojen rintamalinjoista tai liikkeistä taistelussa. Siten tässä on taistelun kulusta vain yksi kaavakuva.[5] Kun mainittiin purettavasta myytistä, otetaan se heti tähän aluksi, ja puretaan myöhemmin.


[1] Ks. esim. Ulf Sundberg: Svenska krig 1521-1814, Lund 1998, s. 254-276, Jussi T. Lappalainen: Sadan vuoden sotatie; Suomen sotilaat 1617-1721; Helsinki 2001, s. 141-156.

[2] Kirjoittaja on tutustunut seuraaviin kirjoihin: Julius Mankell: Berättelser om Svenska Krigshistoriens märkvärdigaste Fältslag, 1657-59, häftet III; näköispainos British Library, Historical Print Editions. Gustav Björlin: Kriget mot Danmark 1675-1679; Stockholm 1885. Finn Askgaard og Arne Stade (red.) Kampen om Skåne. København 1983. Claes Wahlöö & Göran Larsson: Slaget vid Lund; Ett mord och icke ett fältslag; Historiska Media, Lund 1998. Claes-Göran Isacson: Skånska kriget 1675-1679; Svensk Militärhistoriskt Bibliotek, 2009. Per Iko: Lund 1676; Pohjolan veljestaistelu; kirjassa Ohto Manninen (päätoim.): Suomalaisten taistelut, Jyväskylä 2007, s. 207-215. Elävimmän kuvauksen taistelusta saa vanhemmasta kirjallisuudesta (Mankell, Björlin). Uudemmassa huomioidaan paremmin myös tanskalainen osapuoli.

[3] ks. Arne Stade: Skånska krigets militära historia; en historiografisk översikt; sekä Arne Stade: Fältslagen under Skånska kriget. Kirjassa Finn Askgaard og Arne Stade (red.) Kampen om Skåne. København 1983, s. 9-20, 194-200. Stade arvioi Björlinin kirjaa s. 15. Myös Bernhard (Berndt) Mellin kirjoitti kirjeraportin taistelusta, päivätty Malmö 29.12.1676. Stade (mt. s. 197) pitää sitä pienenä ja tärkeänä lisänä niukkaan tietoon siitä, mitä meillä on vasemmasta siivestä. Kirjeraportin lähdearvoa vähentää kuitenkin se, että se suurelta osaltaan näyttää perustuvan Nils Bjelken relaatioon. Vanhaan lähdepohjaan on sittemmin löydetty aika vähän uutta yhdellä poikkeuksella. Hävinnyt osapuoli etsi tappiolle syntipukkia ja siihen liittyvät oikeudenkäyntipöytäkirjat ovat tärkeä lisä tietoihin (ks. Stade s. 199, 203).

[4] Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna 2, Helsingfors 1958, s. 723.

[5] Tässä olevat kartat on piirretty käyttäen pohjana Björlinin kirjan karttoja. Taistelun eri vaiheet on selostettu kartografisesti lähteen 2 kirjallisuudessa.



Artikkeli koostuu kahdesta osasta. Osa 1 on itse artikkeli, ja osa 2 sisältää kirjailijan omat muistinpanot ja taustatiedot artikkelin kokoonpanoon. Lundin taistelu on myös mainittu Kankaanpään kirjassa Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla vuodelta 2016. (ISBN 978-952-99106-9-4). 

Read more
Collapse

About the author

 Kirjailija ja sukututkia Matti Juhani Kankaanpää kuoli torstaina 7. joulukuuta 2017, puolen vuoden sairauksien jälkeen.


Matti syntyi Kokkolassa 6. marraskuuta 1943. Hänen sukujuuret olivat Virroilla; Ala-Härkösen, Virtain Sipilässä ja Kauppilassa. Matti pääsi ylioppilaaksi Virtain yhteiskoulusta, opiskellut yhteiskuntatieteitä Turun yliopistossa, ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1972. Sen jälkeen jatko-opintoja ennen kuin hän siirtyi päätoimiseksi sukututkijaksi ja perusti T:mi Toiset Aijat.

Matti Kankaanpää aloitti jo 60-luvulla tutkia virtolaisia sukuja. Hän keräsi myös tarinoita, juttuja ja muistitietoa. Hän haastatteli iäkkäämpiä henkilöitä, ja aluksi kirjasi muistiin käsin tiedot. Hän aloitti työnsä ennen tietokoneiden aikaa. Joten ensimmäiset kirjat hän kirjoitti tavallisella kirjoituskoneella. Tietokoneen hän otti käyttöön 80-luvun alkupuolella.

Hän pystyi tulkitsemaan vanhoja tekstejä ja käänsi esimerkiksi rippikirjoja sukututkijoiden työn helpottamiseksi. Matti Kankaanpää on tehnyt muun muassa useita sukukirjoja ja historiikkeja. Julkaissut talohistorioita sekä kirjoittanut lukuisia lehtiartikkeleita.


Hän oli taitava ja epäitsekäs tutkija. Hän oli perusteellinen ja asiantunteva. Vuosina 2005 ja 2006 oli hän Oriveden Opistossa kirjoittajakoulutuksessa ja osallistui erilaisille alaan liittyviin täydennys kursseihin. Hän auttoi useita suvustaan kiinnostuneita tutkimusten alkuun esim. pitämällä sukututkimus kursseja. Hän avusti yksityisiä henkilöitä, jotka olivat koonneet suvustaan aineistoa, sitomalla tekstit yhteen kirjaksi. Hän oli aina valmis antamaan asiantuntevaa apua sekä puhelimitse että kirjallisesti.


Matti Kankaanpäätä kiinnosti erityisesti Suomen vanhemmat ajat. Hän keräsi paljon historiallista aineistoa sukututkimuksen ohella. Näin syntyi hänen tärkeimpiä teoksia oli Suuri Pohjansota, iso viha ja suomalaiset (2001) ja Suomalainen Ratsuväki Ruotsin Ajalla (2016).

Read more
Collapse
Loading…

Additional Information

Publisher
Toiset Aijat
Read more
Collapse
Published on
May 13, 2020
Read more
Collapse
Pages
41
Read more
Collapse
Read more
Collapse
Best for
Read more
Collapse
Language
Finnish
Read more
Collapse
Genres
History / Europe / Scandinavia
Read more
Collapse
Content protection
This content is DRM protected.
Read more
Collapse

Reading information

Smartphones and Tablets

Install the Google Play Books app for Android and iPad/iPhone. It syncs automatically with your account and allows you to read online or offline wherever you are.

Laptops and Computers

You can read books purchased on Google Play using your computer's web browser.

eReaders and other devices

To read on e-ink devices like the Sony eReader or Barnes & Noble Nook, you'll need to download a file and transfer it to your device. Please follow the detailed Help center instructions to transfer the files to supported eReaders.
©2021 GoogleSite Terms of ServicePrivacyDevelopersAbout Google|Location: United StatesLanguage: English (United States)
By purchasing this item, you are transacting with Google Payments and agreeing to the Google Payments Terms of Service and Privacy Notice.