Mukana aiheita:
Ravitsemus:
Ravitsemus keskittyy tutkimukseen siitä, kuinka elävät organismit saavat ja hyödyntävät ravinteita kasvuun, energiaan ja aineenvaihduntaprosesseihin. Ala-aiheita voivat olla ravintoaineiden tyypit (hiilihydraatit, proteiinit, lipidit, vitamiinit, kivennäisaineet), ravitsemustavat (autotrofinen ja heterotrofinen) sekä ruoansulatus-, imeytymis- ja assimilaatioprosessit ihmisissä ja muissa organismeissa.
Koordinaatio:
Koordinointi liittyy erilaisten fysiologisten prosessien säätelyyn ja integrointiin organismissa homeostaasin ylläpitämiseksi. Se koskee hermostoa ja hormonitoimintaa. Alaaiheita voivat olla hermosolut (neuronit), hermoimpulssit, synaptinen transmissio, sensoriset ja motoriset neuronit sekä hormonien rooli fysiologisten vasteiden koordinoinnissa.
Luokittelun periaatteet:
Tämä aihe käsittelee periaatteita ja menetelmiä, joita käytetään elävien organismien luokittelussa ja luokittelussa niiden evoluutiosuhteiden ja yhteisten ominaisuuksien perusteella. Ala-aiheita voivat olla taksonomia, binomiaalinen nimikkeistö, hierarkkiset luokitusjärjestelmät ja kolmen alueen järjestelmä (Archaea, Bacteria ja Eukarya).
Sytologia:
Sytologia tutkii soluja, jotka ovat elämän perusyksiköitä. Se sisältää rakenteen, toiminnan ja soluprosessit organismien sisällä. Sytologian 1 ja sytologian 2 ala-aiheisiin voi kuulua solurakenne, organellit (esim. tuma, mitokondriot, kloroplastit), solukalvo, solun jakautuminen (mitoosi ja meioosi) ja solukuljetus.
Evoluutio:
Evoluutio tutkii elävien organismien muutosprosessia ajan myötä, mikä johtaa maapallon elämän monimuotoisuuteen. Ala-aiheita voivat olla luonnonvalinta, sopeutuminen, evoluution todisteet (fossiilit, vertaileva anatomia, embryologia, molekyylibiologia), lajittelu ja evoluutiovoimien vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen.
Ekologia:
Ekologia on tutkimus elävien organismien ja niiden ympäristön välisistä vuorovaikutuksista. Ala-aiheita voivat olla ekosysteemejä, bioottisia ja abioottisia tekijöitä, populaatioita, yhteisöjä, ravintoketjuja ja -verkkoja, ravinteiden kiertokulkuja (hiili, typpi), ekologinen peräkkäisyys ja ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin.
Jäljentäminen:
Lisääntyminen sisältää prosesseja, joilla organismit tuottavat jälkeläisiä. Lisääntymisen 1 ja lisääntymisen 2 ala-aiheita voivat olla aseksuaalinen ja seksuaalinen lisääntyminen, gametogeneesi, hedelmöitys, alkion kehitys ja lisääntymisstrategiat eri organismeissa.
Genetiikka:
Genetiikka tutkii perinnöllisyyttä ja ominaisuuksien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Ala-aiheita voivat olla Mendelin genetiikka, Punnettin neliöt, geneettiset risteykset, periytymismallit (autosomaaliset ja sukupuoleen liittyvät), geneettiset sairaudet ja nykyaikaiset genetiikan tekniikat.
Kasvu ja kehitys:
Kasvu ja kehitys kattavat prosessit, joissa organismit kasvavat, kypsyvät ja muuttuvat koko elinkaarensa ajan. Ala-aiheita voivat olla solujen erilaistuminen, kudosten kehitys, kasvuhormonit, ihmisen kehitysvaiheet sekä kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät.
Kuljetus:
Kuljetuksella tarkoitetaan aineiden, kuten ravinteiden, kaasujen ja jätetuotteiden, liikkumista organismissa. Ala-aiheita voivat olla verenkiertojärjestelmä (veri ja sydän), hengitysjärjestelmä (kaasunvaihto) sekä veden ja ravinteiden kuljetus kasveissa.