Koraani on islamin keskeinen uskonnollinen teksti, jonka muslimit uskovat olevan ilmoitus Jumalalta (Allahilta). Sitä pidetään laajalti klassisen arabialaisen kirjallisuuden hienoimpana teoksena. Se on jaettu 114 lukuun (suura (سور; yksikkö: سورة, sūrah)), jotka koostuvat säkeistä (āyāt (آيات; yksikkö: آية, āyah)).
Muslimit uskovat, että Jumala ilmoitti Koraanin suullisesti viimeiselle profeetalle Muhammedille arkkienkeli Gabrielin (Jibrilin) kautta, asteittain noin 23 vuoden aikana, alkaen ramadanista, kun Muhammed oli 40-vuotias; ja päättyi vuonna 632, hänen kuolemansa vuonna. Muslimit pitävät Koraania Muhammedin tärkeimpänä ihmeenä; todiste hänen profeetallisuudestaan;[ ja huipentuma sarjalle jumalallisia viestejä alkaen niistä, jotka ilmoitettiin Aadamille, mukaan lukien Tawrah (Toora), Zabur ("Psalmit") ja Injil ("evankeliumi"). Sana Koraani esiintyy itse tekstissä noin 70 kertaa, ja myös muiden nimien ja sanojen sanotaan viittaavan Koraaniin.
Muslimit uskovat, että Koraani ei ole pelkästään Jumalan inspiroima, vaan kirjaimellinen Jumalan sana. Muhammed ei kirjoittanut sitä, koska hän ei osannut kirjoittaa. Perinteen mukaan useat Muhammedin kumppanit palvelivat kirjanoppineina ja tallensivat paljastuksia. Pian profeetan kuoleman jälkeen toverit laativat Koraanin, jotka olivat kirjoittaneet muistiin tai oppineet ulkoa osia siitä. Kalifi Uthman loi standardiversion, joka tunnetaan nykyään nimellä Uthmanic Codex, jota pidetään yleisesti nykyään tunnetun Koraanin arkkityyppinä. On kuitenkin olemassa muunnelmia, joiden merkitys on enimmäkseen vähäinen.
Koraani olettaa tuntevan tärkeimmät kertomukset Raamatussa ja apokryfisissä kirjoituksissa. Se tekee yhteenvedon joistakin, keskustelee pitkään toisista ja joissain tapauksissa esittää vaihtoehtoisia tapahtumia ja tulkintoja. Koraani kuvailee itseään ihmiskunnan opaskirjaksi (2:185). Se tarjoaa toisinaan yksityiskohtaisia selostuksia tietyistä historiallisista tapahtumista ja usein se korostaa tapahtuman moraalista merkitystä sen kerronnallisen sekvenssin sijaan.[28] Koraanin täydentäminen selityksillä joistakin salaperäisistä Koraanin kertomuksista ja päätöksistä, jotka myös muodostavat perustan sharialle (islamilainen laki) useimmissa islamin uskontokunnissa, ovat haditheja – suullisia ja kirjallisia perinteitä, joiden uskotaan kuvaavan Muhammedin sanoja ja tekoja. Rukousten aikana Koraani luetaan vain arabiaksi.
Jota, joka on muistanut koko Koraanin, kutsutaan hafiziksi ('muistajaksi'). Ayah (Koraani jae) luetaan joskus erityisellä puheenmuodolla, joka on varattu tähän tarkoitukseen, nimeltään tajwid. Ramadanin kuukauden aikana muslimit suorittavat tyypillisesti koko Koraanin lausunnon tarawih-rukousten aikana. Extrapoloidakseen tietyn Koraanin jakeen merkityksen muslimit luottavat eksegeesiin tai kommentteihin (tafsir) tekstin suoran käännöksen sijaan.