Tämä Isaac Newtonin lainaus kiteyttää totuuden olemuksen ja korostaa sen luontaista yksinkertaisuutta elämän monimutkaisuuden keskellä. Newton, joka on tunnettu panoksestaan tieteeseen ja matematiikkaan, uskoi yksinkertaisuuden voimaan ohjaavana periaatteena luonnonmaailman ymmärtämisessä. Tässä yhteydessä hän ehdottaa, että totuus ei ole hämärtynyt monimutkaisuuksilla tai käänteillä, vaan pikemminkin loistaa esiin, kun se riisutaan peruselementteihinsä. Puolustamalla yksinkertaisuutta totuuden kanavana, Newton kutsuu meitä etsimään selkeyttä ja johdonmukaisuutta ymmärrystämme. Tämä lainaus toimii ajattomana muistutuksena yksinkertaisuudesta pyrkiessämme totuuteen, niin tieteellisessä tutkimuksessa kuin jokapäiväisessä elämässämme.