Ozone Treaties
500+
Lataukset
Kaikki
info
Tietoa sovelluksesta
Wienin otsonikerroksen suojelemista koskeva Wienin yleissopimus (1985) ja sen otsonikerrosta heikentävistä aineista tehty Montrealin pöytäkirja (1987) ovat kansainvälisiä sopimuksia, jotka tehtiin vastaamaan ajan suurimpaan ympäristöuhkaan: aukon löytämiseen otsonikerros.
Otsonikerros on alue, jolla otsonipitoisuus on korkea stratosfäärissä, 20-30 kilometriä maanpinnan yläpuolella. Se toimii näkymättömänä suojana ja suojaa meitä ja kaikkea maapallon elämää haitalliselta auringon ultraviolettiselta (UV) säteilyltä.
1980-luvun puolivälissä tutkijat löysivät ohenemista otsonikerroksessa Antarktikan yläpuolella. Halogeenejä sisältävien ihmisen valmistamien kemikaalien todettiin olevan tärkein syy tähän otsonin menetykseen. Näihin kemikaaleihin, joita yhteisesti kutsutaan otsonikerrosta heikentäviksi aineiksi (ODS), kuuluvat kloorifluorihiilivedyt (CFC), kloorifluorihiilivedyt (HCFC), halonit ja metyylibromidi. Niitä käytettiin kirjaimellisesti tuhansissa tuotteissa, ilmastointilaitteista, jääkaapeista ja aerosolipurkeista, liuottimiin, joita käytettiin puhdistamaan elektroniikka, eristysvaahdot, palontorjuntajärjestelmät, inhalaattorit ja jopa kenkäpohjat, samoin kuin fumiganteissa tuholaisten tuhoamiseksi.
Otsonisopimukset, jotka ovat historian menestyneimpiä sopimuksia, yhdistävät kaikki maailman maat puitteissa, jotka antavat niille pääsyn uusimpaan tieteelliseen, ympäristöön ja teknologiaan liittyvään tietoon, jonka perusteella päätökset voidaan perustaa. Yli 32 vuoden ajan otsonisopimusten osapuolet ovat tehneet yhteistyötä tiedemaailman, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ymmärtääksesi ongelmaa paremmin ja hyväksyäkseen ja toteuttaakseen mekanismeja sen ratkaisemiseksi. Seurauksena on, että otsonikerros on hyvä tie toipumisessa, mutta kaikkien osapuolten ja kaikkien sidosryhmien jatkuva sitoutuminen tarvitaan operaation suorittamisen varmistamiseksi.
Otsonisopimuksia koskevat käsikirjat luotiin Montrealin pöytäkirjan osapuolten kokouksen pyynnöstä sen toisessa kokouksessa vuonna 1990, ja niitä on päivitetty jokaisen pöytäkirjan osapuolten vuosittaisen kokouksen ja MOP-konferenssin kolmivuotisen konferenssin jälkeen. siitä lähtien yleissopimuksen osapuolet. Ne koostuvat perussopimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna ja muutettuna vuosien varrella, sekä kaikista MOP: n ja COP: n päätöksistä sekä asiaankuuluvista liitteistä ja työjärjestyksestä. Käsikirjat sisältävät tiedot yli kolmen vuosikymmenen aikana otsonikerroksen suojelemiseksi toteutetuista toimista. Lisäksi ne ovat tärkeä resurssi osapuolille itselleen, samoin kuin asiantuntijoille, teollisuudelle, hallitustenvälisille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan ryhmille, jotka ovat mukana tässä tärkeässä tehtävässä.
Otsonikerros on alue, jolla otsonipitoisuus on korkea stratosfäärissä, 20-30 kilometriä maanpinnan yläpuolella. Se toimii näkymättömänä suojana ja suojaa meitä ja kaikkea maapallon elämää haitalliselta auringon ultraviolettiselta (UV) säteilyltä.
1980-luvun puolivälissä tutkijat löysivät ohenemista otsonikerroksessa Antarktikan yläpuolella. Halogeenejä sisältävien ihmisen valmistamien kemikaalien todettiin olevan tärkein syy tähän otsonin menetykseen. Näihin kemikaaleihin, joita yhteisesti kutsutaan otsonikerrosta heikentäviksi aineiksi (ODS), kuuluvat kloorifluorihiilivedyt (CFC), kloorifluorihiilivedyt (HCFC), halonit ja metyylibromidi. Niitä käytettiin kirjaimellisesti tuhansissa tuotteissa, ilmastointilaitteista, jääkaapeista ja aerosolipurkeista, liuottimiin, joita käytettiin puhdistamaan elektroniikka, eristysvaahdot, palontorjuntajärjestelmät, inhalaattorit ja jopa kenkäpohjat, samoin kuin fumiganteissa tuholaisten tuhoamiseksi.
Otsonisopimukset, jotka ovat historian menestyneimpiä sopimuksia, yhdistävät kaikki maailman maat puitteissa, jotka antavat niille pääsyn uusimpaan tieteelliseen, ympäristöön ja teknologiaan liittyvään tietoon, jonka perusteella päätökset voidaan perustaa. Yli 32 vuoden ajan otsonisopimusten osapuolet ovat tehneet yhteistyötä tiedemaailman, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ymmärtääksesi ongelmaa paremmin ja hyväksyäkseen ja toteuttaakseen mekanismeja sen ratkaisemiseksi. Seurauksena on, että otsonikerros on hyvä tie toipumisessa, mutta kaikkien osapuolten ja kaikkien sidosryhmien jatkuva sitoutuminen tarvitaan operaation suorittamisen varmistamiseksi.
Otsonisopimuksia koskevat käsikirjat luotiin Montrealin pöytäkirjan osapuolten kokouksen pyynnöstä sen toisessa kokouksessa vuonna 1990, ja niitä on päivitetty jokaisen pöytäkirjan osapuolten vuosittaisen kokouksen ja MOP-konferenssin kolmivuotisen konferenssin jälkeen. siitä lähtien yleissopimuksen osapuolet. Ne koostuvat perussopimuksista, sellaisena kuin se on muutettuna ja muutettuna vuosien varrella, sekä kaikista MOP: n ja COP: n päätöksistä sekä asiaankuuluvista liitteistä ja työjärjestyksestä. Käsikirjat sisältävät tiedot yli kolmen vuosikymmenen aikana otsonikerroksen suojelemiseksi toteutetuista toimista. Lisäksi ne ovat tärkeä resurssi osapuolille itselleen, samoin kuin asiantuntijoille, teollisuudelle, hallitustenvälisille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan ryhmille, jotka ovat mukana tässä tärkeässä tehtävässä.
Päivitetty
Dataturvallisuus
Kehittäjät voivat ilmoittaa täällä tietoja siitä, miten sovellus kerää ja käyttää dataasi. Lue lisää dataturvallisuudesta
Tietoja ei saatavilla
Uutta
Content and bug fixes.
Dark mode support.
Dark mode support.
